Näin peto iskee | Tiede


Pujottelua ja syväsukelluksia

Ilmahyökkäyksen uhriksi voi joutua niin maalla, vedessä kuin kesken lennonkin.

Luultavasti jokainen suomalainen on päässyt tarkkailemaan maailman tehokkainta petoeläintä aivan lähietäisyydeltä. Sudenkorento onnistuu nappaamaan 95 prosenttia havittelemistaan ​​saaliista. Suorituksesta tekee erityisen vaikuttavan se, että sudenkorento pyydystää saaliinsa lennosta itsekin lentäen.

Mestarisaalistajaa saalistaa puolestaan ​​nuolihaukka. Taitavana ja nopeana lentäjänä se nappaa vauhdista jopa vikkeliä pääskysiä.

Pääskyt ja monet muut pikkulinnut ovat nekin aikamoisia petoja. Yksi kirjosieppopariskunta voi pesimäkauden aikana pyydystää viidestä kuuteen kiloon hyönteisiä. Vielä ahkerammin ötököitä harventaa talitiaispari, joka napsii hyönteisravintoa arviolta seitsemisen kiloa kesässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yhteensä maailman linnut ahmivat vuosittain 400–500 miljoonaa tonnia hyönteisiä, laskivat sveitsiläisen Baselin yliopiston tutkijat muutama vuosi sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yötaivaalla saalistetaan kilpaa

Erityisen taitavia yölentäjiä ovat lepakot. Vesisiipat liikkuvat mielellään aivan veden pinnan tuntumassa, missä ne voivat napata vedestä kuoriutuvia hyönteisiä ennen kuin nämä ehtivät edes siivilleen.

Pohjanlepakot puolestaan ​​ovat oppineet hyödyntämään katuvalojen puoleensa vetämiä hyönteisiä. Jos valokeilaan räpyttelee oikein mehevä yökkönen, voi sen kimppuun syöksyä useampikin lepakko yhtä aikaa. Lepakoiden kaikuluotausääniä havaitsevista detektorilaitteista voi silloin kuulua ihan omanlaisiaan varoitushuutoja, kun kilpailevat lepakot kehottavat toisiaan luopumaan saaliista törmäyksen välttämiseksi.

Taitavasti lentävä korvayökkö voi saalistaa jopa suuren kaupunkilehmuksen lehvästön sisällä törmäämättä oksiin. Lentäessään se vain hipaisee puun runkoa ja lehtiä poimiessaan ötököitä niiden pinnalta.

Pujottelu kannattaa, sillä puun kätköissä nahkasiipi auf turvassa pöllöiltä. Nekin paikantavat saaliinsa äänten avulla.

Ison osan yöstä pöllö istuu oksalla ja kuuntelee. Monella lajilla korva-aukot sijaitsevat keskenään eri korkeudella. Linnun on helpompi arvioida äänilähteen etäisyyttä, kun ääniaalto saapuu tärykalvoihin hieman eri aikoihin. Kasvojen kuppimainen muoto toimii äänenvahvistimena.

Pöllö kuulee jopa karikkeen tai hangen alla liikkuvat myyrät. Kun peto lähtee lentoon, sen omista siivistä ei kuulu suhahdustakaan. Kohteen lopulliset koordinaatit pöllö päättelee näkönsä avulla.

Sääksi kalastaa syöksysukelluksella

Vaikuttavimpia lentonäytöksiä antavat kalastavat sääkset. Lintu syöksyy kalan perään jopa kohtisuoraan alaspäin, ojentaa viime hetkessä koivet nokkansa eteen ja vajoaa kokonaan uppeluksiin. Samantapaisia ​​syöksysukelluksia harrastavat tiirat.

Sääksen saalis voi uida jopa metrin syvyydessä. Pintaan palanneen linnun pyristely takaisin lentoon voi näyttää epätoivoiselta, kunnes se nousee ilmaan rimpuileva vonkale kynsissään.

Kalaonnea odotellessaan sääkset lekuttelevat paikoillaan vedenpinnan yläpuolella ja tarkkailevat pinnanalaisia ​​liikkeitä. Lennossa päivystäminen kuluttaa paljon energiaa, mutta mahdollistaa nopean pudottautumisen kalan kimppuun.

Sääksen uhkarohkea saalistustapa tuottaa melko yhtäläistä tulosta niin tyynellä kuin aallokkoisella tai sateisella kelillä, vaikka näkyvyys vaihtelee paljon. Pilvettöminä päivinä sääksen kalaonnea verottaa se, että linnun oma varjo varoittaa kaloja ylhäältä lähestyvästä vaarasta.

Niin ikaän veden viljaan mieltyneet merikotkat ovat kehitelleet toisenlaisen saalistustaktiikan. Ne kelpuuttavat kohteekseen vain aivan pinnassa uivia kaloja ja vesilintuja. Kun saalis on hollilla, kotka lyö jalkansa takasuuntaan ja saa näin saaliin kynsiinsä suuremmin kastumatta.

Johanna Junttila
auf Tiede Luonnon toimittaja.

Asiantuntijoina olivat Oulun yliopiston emeritusprofessori Esa Hohtola, tietokirjailija Sami Karjalainen, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura ja Luonnontieteellisen emeritus tutkija, Professori Pertti Saurola.

Entä miten saalistus onnistuu maalla ja vedessä? Koko artikkelin voit lukea Tiede Luonnon numerosta 4/2022 tai digilehdet.fi:stä, jos olet jonkin Sanoman aikakauslehden tilaaja.


Source: Tiede by www.tiede.fi.

*The article has been translated based on the content of Tiede by www.tiede.fi. If there is any problem regarding the content, copyright, please leave a report below the article. We will try to process as quickly as possible to protect the rights of the author. Thank you very much!

*We just want readers to access information more quickly and easily with other multilingual content, instead of information only available in a certain language.

*We always respect the copyright of the content of the author and always include the original link of the source article.If the author disagrees, just leave the report below the article, the article will be edited or deleted at the request of the author. Thanks very much! Best regards!