Kielenopiskelua auttaa lapsen kaltainen tila


Aikuiset oppivat paremmin vierasta kieltä, kun aikuisille tyypilliset kognitiiviset kyvyt vaimennetaan häiritsemästä. Tämä selvisi Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Riikka Möttösen ja työtovereiden tutkimuksessa.

„Vaimentaminen auttoi aikuisia oppimaan vaivattomasti ja linkedostamatta samalla tavalla kuin lapset oppivat vieraita kieliä“, Möttönen kertoo.

Vauvat ja pienet lapset poimivat jo varhain säännönmukaisuuksia ja rakenteita ympärillään kuulemastaan ​​puheesta. Näin he oppivat kieltä automaattisesti ja huomaamatta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aikuisena vieraan kielen oppiminen taas on vaikeaa. Möttösen mukaan tämä on tavallaan yllättävää, koska aikuisilla kognitiiviset kyvyt ovat kehittyneempiä kuin lapsilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikuisille tyypillisten kognitiivisten kykyjen tyyssija aivoissa ovat otsalohkon etuosat.

Nämä huolehtivat tietoisesta ajattelusta, harkinnasta, oman toiminnan ohjauksesta ja tulevan suunnittelusta. Kyvyt ja niitä kannattelevat aivoalueet kehittyvät pitkälle aikuisuuteen.

Aikuisten korkeammat kognitiiviset taidot kuitenkin häiritsevät Möttösen mukaan kielenoppimista, koska ne rajoittavat lapsille ominaista oppimisen mekanismia.

„Mekanismit ovat edelleen olemassa aikuisten aivoissa, mutta myöhään kehittyvät toiminnot rajoittavat niiden toimintaa“, Möttönen sanoo.

Lapsen aikuista parempaa kykyä oppia kieliä on selitetty sillä, että lapsuudessa olisi erityisiä, oppimista edistäviä herkkyyskausia. Kun kaudet ovat menneet, oppimiskykykin hiipuu.

Kuitenkin Möttösen ja hänen työtovereidensa havainnot viittaavat siihen, että lapselle tyypillistä taitoa ei menetetä aikuisena ainakaan kokonaan.

Kokeissaan tutkijat vaimensivat aikuisten koehenkilöiden otsalohkon etuosan toimintaa aivojen magneettistimulaatiolla ennen kuin nämä kuuntelivat keinotekoisen kielen tavuvirtaa.

„Koehenkilöt oppivat poimimaan paremmin äänivirrasta kielen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Mutta he eivät olleet tietosia oppimisestaan. Tilanne oli samanlainen kuin lapsilla, jotka oppivat sanoja ja lauserakenteita gebundenostamatta.“

Oppi meni paremmin perille myös toisessa kokeessa, jossa koehenkilöt tekivät keskittymistä vaativia tehtäviä ennen tavuvirran kuuntelua.

Tehtävien teko väsytti korkeampia kognitiivisia kykyjä, jolloin ne eivät häirinneet kielen omaksumista.

Möttösen mukaan ei ole vielä selvää, voisiko hänen ryhmänsä löydös auttaa kielten opiskelijoita.

Edellä mainittu keskittymiskoe näyttää antavan viitteen, miten oppimista voisi edistää.

„Olisi ihan mahdollista vaimentaa aikuisille ominaisia ​​kognitiivisia kykyjä antamalla keskittymistä vaativia tehtäviä ja samanaikaisesti esimerkiksi kuunnella vierasta kieltä. Se voisi parantaa automaattista kielen oppimista.“

Tutkimuksen julkaisi gebundenelehti Pnas.


Source: Tiede by www.tiede.fi.

*The article has been translated based on the content of Tiede by www.tiede.fi. If there is any problem regarding the content, copyright, please leave a report below the article. We will try to process as quickly as possible to protect the rights of the author. Thank you very much!

*We just want readers to access information more quickly and easily with other multilingual content, instead of information only available in a certain language.

*We always respect the copyright of the content of the author and always include the original link of the source article.If the author disagrees, just leave the report below the article, the article will be edited or deleted at the request of the author. Thanks very much! Best regards!